Aloita uudet terveelliset rutiinit 20 % alennuksella koodilla NEWSTART

Alakuloinen olo – väsyneet lisämunuaiset?

Lukuaika: 2-3 min
Alakuloinen olo – väsyneet lisämunuaiset?

Lisämunuaisillasi on kaksi päätehtävää: ne herättävät kehosi aamulla sen jälkeen, kun olet nukkunut, ja ne käsittelevät kaiken stressin, jota päivittäiset aktiviteettisi aiheuttavat. Kortisoli on tärkein hormoni, joka vapautuu lisämunuaiskuoresta. Lisämunuaisydin sen sijaan vapauttaa pääasiassa adrenaliinia. Adrenaliini on vastuussa tunteista, kuten aggressiosta, pakoreaktiosta, pelosta ja levottomuudesta. Kun puhutaan uupuneista lisämunuaisista, tarkoitetaan yleensä lisämunuaiskuorta ja kortisolituotantoa. Tässä artikkelissa käsitellään kortisolia.

Kortisolin eritys

Kortisolia vapautuu luonnollisesti 24 tunnin syklissä, ja sen tasot ovat korkeimmillaan noin kello kuudelta aamulla. Tuosta hetkestä eteenpäin kortisolia vapautuu vähemmän ja vähemmän, ja alimmat tasot saavutetaan keskiyöllä. Kun nukut, immuunijärjestelmäsi työskentelee kehon puhdistamiseksi, ja matalat kortisolitasot yöllä ovat hyvä asia, koska korkeat kortisolitasot säätelevät unen aikaisia immuunitoimintoja. Yksinkertaisesti sanottuna, nousevat kortisolitasot aamulla tarkoittavat osittain, että heräät energisemmin, mutta myös sitä, että unen aikainen immuunijärjestelmä on vähemmän aktiivinen.

Vaikeudet herätä

Jos sinulla on vaikeuksia herätä aamulla, se voi johtua huonosta unesta, kehoon kertyneistä myrkyistä, jotka pakottavat immuunijärjestelmän työskentelemään täysillä, sekä heikentyneistä lisämunuaisista. Lisämunuaiset huolehtivat siitä, että heräät kunnolla aamulla ja jaksat kulkea päivän läpi. Kahvia käytetään usein heräämiseen aamulla, mutta suuri kahvimäärä voi kuormittaa lisämunuaisia, ja ajan myötä voi kehittyä tarve kahville ja nopeille hiilihydraateille, jotta ylipäätään jaksaisi olla hereillä koko päivän. Tämä voi taas johtaa huonompaan uneen, ja noidankehä on alkanut. Lisämunuaiset tarvitsevat proteiinia toimiakseen hyvin, ja jos kamppailet energiatason kanssa aamulla, huonoin valinta on aamiainen, joka on täynnä hiilihydraatteja tai ei aamiaista ollenkaan. Lisämunuaiset kommunikoivat maksan kanssa jatkuvan energiansaannin varmistamiseksi, ja maksa tarvitsee myös proteiinia toimiakseen optimaalisesti. Hiilihydraattipitoinen aamiainen saa usein verensokerin laskemaan, koska syödään herkkuja tai juodaan kahvia päivänselviytymisen vuoksi, mikä pahentaa noidankehää entisestään.

Stressi

Kun olet tilanteessa, jota pidetään stressaavana (emotionaalinen stressi, vamma, kylmyys, liikunta tai sairaus), lisämunuaisesi lähettävät signaalin maksalle vapauttaa lisää energiaa, kaloreita, välittömään käyttöön. Stressi aiheuttaa myös tulehduksia kehossa; lisämunuaiset vapauttavat silloin kortisolia, jolla on tulehdusta ehkäisevä vaikutus. Tämä kortisolin vapautuminen verenkierrossa poikkeaa normaalista 24 tunnin syklistä. Stressissä kortisolia vapautuu siis erityisen paljon kehon suojelemiseksi. Noin tunnin kuluttua kortisolitasot palaavat normaalille tasolle, jos lisämunuaiset ovat terveet. Jos stressi on kuitenkin melkein jatkuvaa, lisämunuaiset tekevät ylimääräistä työtä tuottaakseen jatkuvasti kortisolia, mikä ajan myötä väsyttää ne. Ajan myötä kaikki stressi vie voiton, ja tulehdukselliset sivutuotteet, joita tuotetaan, eivät enää pysty käsittelemään tuotettua kortisolia. Tällöin ilmenevät usein ensimmäiset merkit liiallisesta stressistä: tunnet itsesi hyvin uneliaaksi, ärsyynnyt helposti, sinulla on erittäin vähän energiaa aamulla ja yleisesti päivän aikana, voimakkaita mielialanvaihteluita, lihas- ja nivelkipuja sekä heikentynyt immuunijärjestelmä. Allergiat voivat myös pahentua stressin vuoksi.

Lisämunuaiset ja kilpirauhanen

Lisämunuaiset ja kilpirauhanen toimivat yhdessä, ja ongelmat aiheuttavat monia samoja oireita, vaikka myös eroja on: Aamun energiavaikeudet, matala stressinsietokyky ja heikentynyt aerobinen kapasiteetti liittyvät usein lisämunuaisiin, kun taas iltapäivän väsymys, kylmyyden tunne kehossa ja henkinen uupumus voivat johtua kilpirauhasen ongelmista. Kilpirauhanen säätelee muun muassa kehon aineenvaihduntaa, joka määrää kehon energiatason. Jos nämä hormonit ovat liian matalia, keho kokee sen stressitilanteena, mikä automaattisesti vaikuttaa lisämunuaisiin siten, että ylimääräistä kortisolia vapautuu. Vastaavasti uupuneet lisämunuaiset lisäävät tulehdusta kehossa, jopa normaalista toiminnasta, mikä saa kilpirauhasen hidastamaan toimintaa vähentääkseen tulehduksia. Ajan mittaan on vaarana kilpirauhasen toimintahäiriö. Jatkuva stressi vaikuttaa siis sekä lisämunuaisiin että kilpirauhaseen. Lue artikkeli kilpirauhasesta täältä.

Seksuaalinen halu

Sekä lisämunuaiset että kilpirauhanen vaikuttavat sukupuolihormoneihin. Molempien järjestelmien hyvä toiminta tarkoittaa naisilla, että kuukautiset ovat lähes kivuttomia ja säännöllisiä, ja seksuaalinen halu on normaali sekä miehillä että naisilla. Alhainen tai puuttuva seksuaalinen halu voi olla merkki siitä, että lisämunuaiset ovat uupuneet.

Lisämunuaiset ja muut endokriiniset rauhaset

Lisämunuaiset ovat myös tiiviisti yhteydessä muihin endokriinisiin rauhasiin, kuten Hypotalamus-Hypofyysi-Lisämunuais-akseliin (HPA). Lisämunuaisilla on myös yhteyksiä kateenkorvaan ja serotoniinjärjestelmään. Kun tunnet, että et hallitse elämää, se voi liittyä HPA-akseliin, jossa lisämunuaiset ovat tärkeä osa toimintaa. Kun tunnet surua ja apaattisuutta, se voi taas liittyä lisämunuaisiin ja kateenkorvaan. Lisämunuaisesi ovat elintärkeitä, jotta pystyt käsittelemään elämän suuria muutoksia, ja jos ne eivät toimi kunnolla, on vaikea kokea, että hallitset muutoksia. Voit siis tuntea surua ja masennusta heikentyneen lisämunuaisfunktion vuoksi.

Mitä tehdä?

Hyvä tapa ylläpitää lisämunuaisten hyvää toimintaa on antaa niille oikeaa ravintoa sen sijaan, että tarjoaisit ulkoisia hormoneja, jotka voivat johtaa arvaamattomaan negatiiviseen käyttäytymiseen, koska hormonireseptorit eivät ehkä ole hyvässä kunnossa. Lisäksi eläinperäiset lisämunuaishormonit voivat aiheuttaa autoimmuunivasteita henkilöllä, joka jo kärsii kehon tulehdusprosessista heikentyneiden lisämunuaisten vuoksi, mikä ei ole hyvä.

Proteiinit ovat, kuten sanottu, tärkeitä lisämunuaisten toiminnalle, ja ne saadaan helpoiten lihasta, kalasta, linnuista, munista tai äyriäisistä. Lisämunuaiset tarvitsevat myös suolaa toimiakseen normaalisti, eikä suolan täydellinen rajoittaminen ole hyvä. Jos on useita oireita sekä lisämunuais- että kilpirauhasongelmista, ne täytyy käsitellä samanaikaisesti. Tällöin kannattaa käyttää lisäravinteita, jotka tukevat sekä lisämunuaisia että kilpirauhasta. On myös hyvä harjoitella sellaisella tasolla, jolla tuntuu mukavalta ja nostaa tasoa ajan myötä. Tärkeintä on, että harjoittelu on säännöllistä, useita kertoja viikossa, eikä liian raskasta alussa. Harjoittelu vähentää stressiä ja vahvistaa yleisesti kehoa ja erityisesti lisämunuaisia. On olemassa useita hyviä lisäravinteita sekä lisämunuaisille että kilpirauhaselle. Adrenal Response on erinomainen lisämunuaisten toiminnan tueksi, mutta myös kilpirauhasen toiminnalle. CoQ10 on erittäin hyvä esimerkiksi kateenkorvalle, koska sen pinnalla on CoQ10-reseptoreja. Hyvä monivitamiini- ja mineraalivalmiste on halpa takuu siitä, että saa päivittäin kaikki tarvittavat ravinteet, ei vain lisämunuaisten toimintaan, vaan koko kehon hyvinvointiin.

Kirjailija