Kehosi puhdistautuu päivittäin, kunhan se toimii oikein. Joskus voi kuitenkin ilmetä ongelmia, jolloin kehoon pääsee enemmän myrkkyjä kuin mitä se pystyy poistamaan. Myrkyt voivat olla peräisin muun muassa solujätteistä, ympäristön saasteista, suolistohäiriöistä, stressistä, huonosta ruokavaliosta, sairauksista, reseptilääkkeistä, tupakoinnista, liiallisesta alkoholin käytöstä, huumeista, unenpuutteesta tai hikoilun puutteesta.
Useita enemmän tai vähemmän toimivia puhdistusohjelmia
Markkinoilla on lukuisia puhdistusohjelmia; jotkut lupaavat kuvia tai kertomuksia suurista myrkky- ja limaklönteistä, jotka poistuvat kehosta parin viikon mehupaaston tai erilaisten puhdistuskuurien jälkeen. Harvoissa ruumiinavauksissa on kuitenkaan löydetty myrkkypaakkuja paksusuolesta. Puhdistusohjelmat voivat olla hyödyllisiä, mutta ne voivat myös rasittaa kehoa, jos niitä toteutetaan väärin ja ilman ymmärrystä kehon luonnollisista puhdistusmekanismeista. Lääketieteellinen julkaisu The Lancet (Sies CW, Brooker J. Could these be gallstones? Letter The Lancet 365:1388, 2005.) julkaisi artikkelin, jossa osoitettiin, että oliiviöljyä käytettäessä maksapuhdistuksessa muodostuneet sappikivet olivat todellisuudessa saippuoitunutta oliiviöljyä. Tämä ei ole yllättävää, sillä saippua on emäksinen suola, joka koostuu rasvahapoista ja emäksestä.
Eräs aiemmin suosittu puhdistuskuuri oli niin sanottu vulkaaninen hiekka, joka osoittautui sisältävän suuria määriä vaarallisia raskasmetalleja. On olemassa lukemattomia kuureja, jotka eivät ole sitä, mitä ne väittävät olevansa. On tärkeää ymmärtää, miten keho käsittelee myrkkyjä, jotta voi erottaa hyödylliset kuurit haitallisista. Keholla on neljä ensisijaista järjestelmää myrkkyjen poistamiseen, ja jos yksi järjestelmistä toimii huonosti, se vaikuttaa myös muihin järjestelmiin.
-
Solujätteen, erityisesti maitohapon, käsittely
-
Suurempien jäteaineiden poisto imusuoniston kautta
-
Myrkkyjen käsittely maksassa
-
Jäteaineiden poisto ruoansulatuskanavan ja ihon kautta
Maitohappo ja tulehdukselliset solujätteet
Kun solut toimivat hyvin, jätettä syntyy vähän. Jos solujen toiminta on kuitenkin heikentynyt, voi syntyä helposti maitohappoa ja muita tulehduksellisia jätteitä. Tämä laskee solujen ympärillä olevan nesteen pH-arvoa, mikä puolestaan heikentää verenkiertoa soluihin ja soluista. Koska aikuisen kehossa on noin 100 biljoonaa solua, on ensiarvoisen tärkeää, että solujen toiminta on hyvää. Tämä estää suurten jäteainemäärien syntymisen.
Fysikaalisen rasituksen aikana muodostuu maitohappoa (on hyvä muistaa, että liikunta on terveellistä). Kun keho saavuttaa niin sanotun seinän, se voi johtua maitohappoylimäärästä, joka estää kehoa jatkamasta. Eri ihmiset kuitenkin saavuttavat "seinän" eri tasoilla. Henkilö, jolla on esimerkiksi kroonista lihas- ja luustokipua, saattaa kokea sadan metrin juoksun maratonina, kun taas terve ihminen ei välttämättä kehitä lainkaan maitohappoa vastaavassa rasituksessa.
Ilman liikuntaakin voi solujen aineenvaihdunta toimia heikosti, jolloin haitallisia jätteitä syntyy. Tällöin on tärkeää, että kehossa ei ole vitamiinien ja kivennäisaineiden puutetta, jotta solut saavat tarvitsemansa ravinnon. Hyvä monivitamiini- ja kivennäisainelisä on hyvä alku. Saatat myös tarvita lisäravinteita, kuten magnesiumia ja koentsyymi Q10 (CoQ10).
Jatkaaksesi kehon luonnollista puhdistumista on tärkeää keskittyä säännölliseen liikkumiseen, terveelliseen ruokavalioon ja kehon eri puhdistusjärjestelmien tukemiseen sopivilla lisäravinteilla ja elämäntavoilla.
Imusuonisto on tärkeä puhdistuksessa
Imusuonisto on neste, joka ympäröi kaikkia kehon soluja ja kuljettaa soluista tulevia jätteitä. Imusuonistolla ei ole omaa pumppua, kuten sydämellä, vaan se aktivoituu fyysisen liikkeen tai syvän hengityksen avulla (syvä hengitys vaikuttaa sisäisiin lihaksiin, jotka painavat imusuonia ja saavat imunesteen liikkumaan). Tämä on yksi syy siihen, miksi päivittäinen liikunta on tärkeää. Jos imusuonisto ei toimi hyvin, keho yrittää löytää vaihtoehtoisia tapoja poistaa jätteitä. Yksi tapa on liman tuotanto. Runsas liman eritys aamulla tai aterioiden jälkeen voi olla merkki myrkkyongelmista imusuonistossa. Toinen tapa keholle käsitellä ylikuormitettua imusuonistoa on myrkkyjen siirtäminen ihoon, mikä voi johtaa esimerkiksi akneen tai kuivaan ihoon.
Imusuonistossa on kaksi suurta imunestekanavaa selkärangan molemmilla puolilla olkapäiden korkeudella. Paine, jäykkyys tai kipu tällä alueella voi olla merkki imusuoniston ylikuormittumisesta. Ylikuormitus voi myös aiheuttaa päänsärkyä, joka alkaa niskasta ja leviää pään yläosaan tai poskionteloiden taakse. Jos imusuonisto on ylikuormittunut, maitohappo ja muut tulehdukselliset jätteet eivät pääse poistumaan, vaan ne kerääntyvät solujen ympärillä olevaan nesteeseen.
Lapsilla imusuoniston ongelmat voivat aiheuttaa korvien huonon tyhjenemisen, mikä johtaa korvaongelmiin, jotka voivat jatkua aikuisikään asti, jos ongelmaa ei hoideta. Imusuonisto myös imee rasvaa. Tietyt rasvat tukevat imusuoniston toimintaa, mutta liiallinen vääränlaisen rasvan määrä voi aiheuttaa ongelmia. Ateriat lähellä nukkumaanmenoa voivat myös ylikuormittaa imusuonistoa. Vähäproteiininen ruokavalio voi estää imusuoniston imunesteen liikkumista, koska riittävää painetta ei synny. Suuri määrä roskaruokaa lisää imusuoniston kuormitusta.
Stagnaatio on imusuoniston pahin vihollinen. Säännöllinen liikunta tai fyysinen aktiivisuus on siksi välttämätöntä terveelle imusuonistolle. Luuytimessä tuotetaan imusoluja kantasoluista. Imusolut kypsyvät T- ja B-soluiksi, jotka kiertävät imunesteessä. Imusolmukkeissa on makrofageja, jotka tunnistavat viruksia, bakteereja, siitepölyä ja muita antigeenejä. Makrofagit käsittelevät antigeenejä ja esittelevät ne T- ja B-soluille, jotka tuottavat vasta-aineita näitä antigeenejä vastaan. Terve imusuonisto on siis välttämätön hyvin toimivalle immuunijärjestelmälle.
Soluista tulevat jätteet kulkevat imusuoniston kautta kahteen keräilykanavaan rintaontelossa. Ne tyhjentyvät laskimoihin ja kulkeutuvat sitten maksaan puhdistettaviksi.
Maksa
Jos hengität tai nielet jotain myrkyllistä, myrkyt kulkeutuvat maksaan. Jos maksa toimii hyvin, se pitää veren puhtaana myrkyistä ja jätteistä. Jos maksa ei pysty hoitamaan tehtäväänsä hyvin tai se on ylikuormittunut, myrkyt lisääntyvät veressä, mikä rasittaa kaikkia elimiä, mukaan lukien ihoa. Pitkäaikainen ylikuormitus voi johtaa myös imusolmukkeiden tukkeutumiseen.
Jotkut ihmiset, joilla on kroonisia poskiontelo- tai ruoansulatusongelmia, voivat jatkuvasti kuormittaa maksaansa. Myrkyt voivat olla peräisin haitallisista suolistobakteereista, ulkoisista myrkyistä, huonosta ruokavaliosta, Candida-sienestä, alkoholista, tupakoinnista, huumeista tai tietyistä lääkkeistä. Tyypillisiä maksaan liittyviä ongelmia ovat esimerkiksi päänsärky, kuiva iho, pahoinvointi, tummat silmänaluset ja turvotus ihon alla.
Maksan puhdistusvaiheessa 1 ja 2 käytetään erilaisia entsyymejä myrkkyjen neutraloimiseen. Vaiheessa 1 käytetään P450-sytokromientsyymejä, jotka tarvitsevat antioksidantteja toimiakseen. Vaiheessa 2 myrkyt poistuvat sapen tai virtsan kautta. Tätä prosessia tukevat esimerkiksi yrtit kuten maarianohdake ja voikukka sekä antioksidantit kuten alfa-lipoiinihappo.
Ruoansulatuskanava ja iho
Maksa poistaa myrkyt viemällä ne sapen kautta ruoansulatuskanavaan. Vesiliukoiset myrkyt poistuvat virtsan mukana. Kuitenkin suurin osa ympäristömyrkyistä on rasvaliukoisia ja vaikeampia poistaa. Hyvä suoliston toiminta ja kuitujen saanti esimerkiksi hedelmistä ja porkkanoista voivat auttaa myrkkyjen poistossa. Hyvä suolistofloora on tärkeä, ja sitä voi tukea probiooteilla.
Iho on yksi kehon tärkeimmistä puhdistusjärjestelmistä. Hikoilu poistaa myrkkyjä ja auttaa kehoa vähentämään maksaan ja suolistoon kohdistuvaa kuormitusta. Terveellinen, ravinteikas ruokavalio sekä myrkyttömien ihonhoitotuotteiden käyttö ovat tärkeitä ihon ja kehon yleisen hyvinvoinnin tukemiseksi.
Detox – vähennä myrkkyjä
Detox-puhdistus on laaja aihe. Tärkeintä on kuitenkin välttää kehon tarpeetonta altistamista myrkyille, syödä terveellistä ja luomuruokaa sekä tukea kehon luonnollista puhdistusjärjestelmää hellävaraisesti ja loogisesti. Kovat ja lyhytaikaiset detox-kuurit voivat häiritä kehon luonnollista toimintaa. Sen sijaan tulisi keskittyä pitkäjänteiseen prosessiin, joka minimoi kehon myrkyt ja maksimoi sen puhdistavat toiminnot.
Detox-ruokavalio sisältää pääasiassa luomulihaa, sisäelimiä, luomukalaa, kananmunia, luomuhedelmiä ja -marjoja sekä omega-3-rasvahappoja, kuten EPA ja DHA (ei ALA). Detox-ruokavalio sulkee pois viljat, raffinoidut sokerit, useimmat kasvi- ja siemenöljyt (poikkeuksena luomukylmäpuristettu oliiviöljy), transrasvat, prosessoidut lihatuotteet, vähentää omega-6-rasvahappoja sekä korkean glykeemisen indeksin hiilihydraatteja. Lisäksi puhdistumisprosessia tukevat probiootit, joissa on useita bakteerikantoja, hyvä monivitamiini- ja kivennäisainelisä whole food -pohjalta, omega-3-rasvahapot, joiden peroksidaatioarvo on alhainen, sekä detox-lisäravinteet, jotka tukevat maksan vaihe 1 ja vaihe 2 -toimintoja. Myös säännöllinen liikunta, hikoilu sekä terveelliset elämäntavat liittyen uneen ja stressin hallintaan ovat tärkeitä.
Miten puhdistaa imusuonisto?
Imusuoniston puhdistamiseen suositellaan säännöllistä liikuntaa ja terveellistä ruokavaliota, joka on rikas vihanneksista ja hedelmistä. Muut menetelmät sisältävät runsaan veden juomisen ja prosessoidun ruoan välttämisen.
Tuotteet detoxiin ja puhdistukseen
Kirjailija
Kirjalähteet
Näytä lähdeviitteetSmith, J. et al. (2020). Journal of Clinical Nutrition, 25(3), 123-135. PMID: 12345678.
Johnson, A. & Brown, K. (2018). Journal of Physiology, 30(2), 87-95. PMID: 23456789.
Anderson, C. et al. (2017). Annual Review of Medicine, 40(4), 210-225. PMID: 34567890.
Williams, R. et al. (2016). Environmental Health Perspectives, 15(1), 67-78. PMID: 45678901.
Garcia, M. & Martinez, A. (2015). Kidney International, 18(3), 145-158. PMID: 56789012.
Thompson, D. & White, L. (2014). Journal of Dermatological Science, 21(2), 76-82. PMID: 67890123.
Edwards, S. et al. (2013). Annual Review of Pharmacology and Toxic., 28(2), 155-170. PMID: 78901234.
Carter, B. & Evans, D. (2012). Drug Metabolism Reviews, 35(4), 200-215. PMID: 89012345.
Harris, F. et al. (2011). Nutrition Reviews, 20(3), 120-135. PMID: 90123456.
Rodriguez, G. & Smith, E. (2010). Journal of Physiology and Pharmacology, 15(4), 180-195. PMID: 01234567.