Yleinen ravinnepuute voi vaikuttaa aivoihin varhain – myös nuorilla
Uudet tutkimukset viittaavat siihen, että koliinin (choline) puute voi liittyä varhaisiin stressin merkkeihin sekä kehossa että aivoissa nuorilla aikuisilla, erityisesti henkilöillä, joilla on obesiteetti, eli lihavuus. Kiinnostavaa on, että tätä voi tapahtua silloinkin, kun selviä oireita ei ole.
Mitä tutkijat havaitsivat
Tutkimuksessa verrattiin nuoria aikuisia (lähinnä 20–30-vuotiaita), joilla oli obesiteetti, ja ilman obesiteettia. Obesiteettiryhmässä havaittiin biologisia markkereita, jotka voivat viitata varhaiseen kuormitukseen elimistössä, muun muassa kohonneita tulehdustasoja sekä viitteitä aineenvaihduntaan ja maksaan liittyvästä stressistä.
Tutkijat havaitsivat myös korkeammat tasot markkerissa, jota kutsutaan nimellä neurofilament light chain (NfL). NfL voi nousta, kun hermosolut ovat stressaantuneita tai vaurioituvat, ja sitä käytetään usein tutkimuksessa negatiivisen neurobiologisen vaikutuksen indikaattorina.
Koliini: miksi se on tärkeää?
Koliini on ravintoaine, jota tarvitaan useisiin keskeisiin toimintoihin. Se auttaa muun muassa solukalvojen rakentamisessa ja ylläpidossa, tukee normaalia maksan toimintaa sekä osallistuu välittäjäaine asetyylikoliinin muodostukseen, joka on tärkeä hermostolle ja kognitiivisille prosesseille, kuten muistille ja oppimiselle.
Yhteys koliinin, obesiteetin ja varhaisten riskimerkkien välillä
Tärkeä havainto oli, että monilla obesiteettiryhmässä koliinitasot veressä olivat matalammat. Matalammat koliinitasot liittyivät puolestaan näihin varhaisiin stressimarkkereihin (tulehdus, metabolinen kuormitus ja korkeampi NfL).
Tämä ei tarkoita, että pelkkä koliininpuute ”aiheuttaisi” aivovaikutuksia, mutta tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että ravitsemustila voi olla osa kokonaisuutta ja että tietyt riskiprosessit voivat käynnistyä aiemmin elämässä kuin on aiemmin ajateltu.
Saavatko nuoret riittävästi koliinia?
Raportin mukaan nuorten koliininsaanti on usein vähäistä, mikä voi johtaa tarpeen alittumiseen etenkin, jos ruokahalu on heikko, ruokavalio yksipuolinen tai jos syödään vain vähän elintarvikkeita, jotka tyypillisesti sisältävät runsaasti koliinia.
Mitä käytännössä voi tehdä?
Monille ensimmäinen askel voi olla ruokavalion tarkistaminen ja riittävän, tasaisen koliinirikkaiden ruokien saannin varmistaminen. Usein mainittuja esimerkkejä ovat kananmunat, kala ja siipikarja. Koliinilisä on tärkeä, jos koliinirikkaita ruokia ei syödä säännöllisesti.
Onko sitikoliini sama asia kuin koliini?
Sitikoliini (tunnetaan myös nimellä CDP-koliini) ei ole täsmälleen sama kuin koliini, mutta on siihen läheisesti sukua oleva muoto. Kun sitikoliini imeytyy elimistöön, se hajoaa koliiniksi ja sytidiiniksi, joita käytetään erityisesti aivoissa hermosolujen kalvojen rakentamiseen ja ylläpitoon sekä välittäjäaine asetyylikoliinin tuotantoon. Toisin kuin ruokavaliosta saatu koliini, joka kattaa elimistön perustarpeita, kuten maksan toiminnan ja koko kehon solurakenteen, sitikoliinia käytetään ensisijaisesti tukemaan aivojen toimintaa. Tämä tarkoittaa, että sitikoliini voi olla arvokas täydennys kognition ja hermoston tueksi, mutta se ei aina korvaa ruokavaliosta saatavan koliinin tai muiden koliinilähteiden tarvetta, kun tarkastellaan elimistön kokonaiskoliinitasapainoa.
